Verkkonäyttely raottaa kuvataiteen ja runouden kautta näkymiä siihen, mitä rohkeus voisi olla. Scrollattavassa (vieritettävässä) näyttelyssä on mukana nuoria nykytaiteilijoita ja -runoilijoita, sekä teoksia Oulun taidemuseon kokoelmista. Lisäksi siihen kuuluu pieni tehtäväpaketti, joka pitää sisällään keskustelun aiheita sekä kehollisen, kirjallisen ja unelmointiin kannustavan tehtävän.

Kutsutut taiteilijat ovat artisti Hassan Maikal, kuvataiteilija Minkki Nurmi sekä runoilija ja esiintyvä taiteilija Elsa Tölli. Oulun taidemuseon kokoelmataiteilijoista mukana ovat: Minka Argillander, Aino Kannisto, Inari Krohn, Elina Luukanen, Esko Männikkö, Olavi Pajulahti, Sinikka Tuominen ja Anna Tuori.

Näyttelyn kuratoinnista ja oppimismateriaalista vastaa kuraattori Selina Väliheikki.

Näyttely soveltuu käytettäväksi mm.  yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa osana äidinkielen tai suomen kielen opetusta, sekä ilmaisutaidon ja kuvataiteen opetuksessa. Oppilaitoksille suunnattu materiaali ja linkki ladattavaan pdf-materiaaliin löytyy näyttelyn lopusta.

Olavi Pajulahti: Kuura, 1984

73 x 41,5 cm
vahatempera paperille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Mika Friman

Olavi Pajulahti (s. 1944) on taidemaalari, joka maalaa pääsääntöisesti temperalla. Hänen teoksilleen tyypillistä on värien limittyminen, sekä maiseman ja ihmisen yhteen sulautuminen.

Elina Luukanen: Tämä hetki, 1989

50 x 35 cm
akvatinta paperille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Anu Mykkänen

Elina Luukanen (s. 1941) on taidegraafikko, joka kuvaa teoksissaan usein sisätiloja ja pysähtyneitä hetkiä. Hän päätyi taiteen pariin opiskeltuaan ensin arkkitehtuuria ja humanistisia aineita. Näyttelyssä esillä oleva teos on näkymä taiteilijan työhuoneen nurkkaukseen, jossa valo leikkii seinää vasten nojaamaan asetetuilla pahveilla.

Hassan Maikal: Rohkeus, 2021

1 min 27 sek, runovideo

Hassan Maikal (s. 1996) on artisti, jolla on halu vaikuttaa yhteiskunnallisissa asioissa sekä kyky sanoittaa ympäröivää elämää. Ura alkoi Helsingissä Kontulan nuorisotalolta, josta kiiri pian sana kiehtovasta artistista, joka uskoo yhteisön ja jakamisen voimaan. Musiikissaan Hassan yhdistelee rap ja R&B:ta afrovivahteisiin pop-melodioihin.

Inari Krohn: Häviäminen, 1991

73,6 x 62,2 cm
viivasyövytys, akvatinta paperille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Anu Mykkänen

Inari Krohn (s. 1946) on taidemaalari ja -graafikko, joka grafiikassaan yhdistää vesiväripuupiirroksen ja viivasyövytyksen tekniikoita saaden aikaan akvarellimaisen lopputuloksen.  Teoksissaan Krohn käsittelee usein luontoa ja ihmisen suhdetta siihen: ”Emme voi nähdä luontoa itsellemme ulkopuolisena, koska olemme itse osa sitä”, hän sanoo.

Aino Kannisto: Nimetön (Tupakoiva nainen), 1999

78 x 101 cm
kromogeeninen värivedos alumiinille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Mika Friman

Aino Kannisto (s. 1973) on valokuvaaja, joka työskentelee rakennetun valokuvan parissa. Kanniston lavastettuja kuvia yhdistää yksinäinen naishahmo. Hän itse esittää kuviensa fiktiivisiä päähenkilöitä kuvitteellisissa tilanteissa.

Minka Argillander: Syksy, 2002

60 x 80 cm
akryyli- ja öljyväri kankaalle, liimattu vanerille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Mika Friman

Minka Argillander (s. 1978), on taidemaalari, jonka Oulun taidemuseon kokoelmiin kuuluvista teoksista suurin osa on muoto- ja omakuvia. Argillanderin teoksissa on runsaasti symboliikkaa ja maalauksille on tyypillistä, että kuvan etualalla oleva malli on kuvattu paljon tarkemmin, kuin pelkistetty, vähäisistä elementeistä koostuva tausta.

Elsa Tölli: New York 1, 2017

1 min 52 sek, runovideo

Elsa Tölli on runoilija ja esiintyvä taiteilija. Hän on tehnyt esityksiä ja runovideoita erilaisille taidefestivaaleille, keikkaillut lavarunoilijana sekä oli yksi Nuoret 2023 -näyttelyn taiteilijoista. Hänen sydämensä hakkaa riskaabelille herkkyydelle, unohtuneille iskelmä-diivoille sekä esiintymistilanteen perkuulle. Töllin työskentelyssä keskiössä on elämää syleilyvyys. Tölli julkaisi palkitun esikoiskirjansa Fun Primavera vuonna 2020 ja viimeistelee nyt toista kokoelmaansa.

Sinikka Tuominen: Siimes sarjasta Autiomaa, 2008

160 x 125 cm
akryyli kankaalle
Oulun kaupungin taidekokoelma
teoskuva: Mika Friman

Sinikka Tuominen (s. 1947) on taidemaalari, joka maalaa suurikokoisia, abstrakteja ja värikylläisiä kuvia, joille tyypillistä on pitsimäinen ja sarjallinen muotokieli. Näyttelyssä nähtävä Siimes on osa neljän maalauksen Autiomaa-sarjaa, johon kuuluvat lisäksi teokset Keskipäivä, Hiekka ja Kuutamo. Autiomaat ovat aina kiehtoneet Tuomista. Hänen mukaansa tämä todennäköisesti johtuu hänen lapsena näkemistään lännenelokuvista. Esimerkkeinä kiinnostavista autiomaista hän mainitsee Sonoran, Coloradon ja Mojaven.

Minka Argillander: Perhonen, 2001

16,3 x 11,5 cm
vesiväri paperille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Mika Friman

Minka Argillander, (s. 1978), on taidemaalari, jonka Oulun taidemuseon kokoelmiin kuuluvista teoksista suurin osa on muoto- ja omakuvia. Argillanderin teoksissa on runsaasti symboliikkaa ja hänen taiteelliselle tuotannolleen on tyypillistä, että kuvan etualalla oleva malli on kuvattu paljon tarkemmin, kuin pelkistetty, vähäisistä elementeistä koostuva tausta.

Anna Tuori: Sure It´s Empty, 2011

129,7 x 150,3 cm
akryyli- ja öljyväri mdf-levylle
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Mika Friman

Anna Tuori (s. 1976) on taidemaalari, joka on sanonut olevansa kiinnostunut niistä hetkistä, kun jokin tuttu alkaakin näyttäytyä outona tai kammottavana. Unenomaisissa teoksissaan Tuori kuvaa toden ja epätoden rajankäyntiä, tilanteita, joissa asiat lipsuvat ja vaihtavat merkityksiään.

Minkki Nurmi: Haluan kuulua (aukeama luonnoskirjasta), 2021

41,0 x 29,5 cm
huopakynät paperille
teoskuva: Minkki Nurmi

Minkki Nurmi (s. 1984) on muunsukupuolinen ja neurokirjolla oleva kuvataiteilija sekä puutarhuri. Hän tutkii teoksissaan omakohtaisten kokemusten kautta olemassaoloa: yhteyksiä itsen, muiden sekä kaiken ympäröivän välillä. Hän työskentelee pääasiassa piirtäen ja kirjoittaen, ja on kiinnostunut luonnosta, metsistä, alitajunnasta, outouden, lempeyden, yksinäisyyden, sekä yhteyksien löytämisen tunteista.

Minkki Nurmi: Yhden sijaan monta (aukeama luonnoskirjasta), 2021

29,3 x 20,6 cm
huopakynät paperille
teoskuva: Minkki Nurmi

Minkki Nurmi (s. 1984) on muunsukupuolinen ja neurokirjolla oleva kuvataiteilija sekä puutarhuri. Hän tutkii teoksissaan omakohtaisten kokemusten kautta olemassaoloa: yhteyksiä itsen, muiden sekä kaiken ympäröivän välillä. Hän työskentelee pääasiassa piirtäen ja kirjoittaen, ja on kiinnostunut luonnosta, metsistä, alitajunnasta, outouden, lempeyden, yksinäisyyden, sekä yhteyksien löytämisen tunteista.

Minkki Nurmi: Yhden sijaan monta (aukeama luonnoskirjasta), 2021, kuva: Minkki Nurmi

Esko Männikkö: Untitled sarjasta Organized freedom, 2015

98 cm x 139 cm
mustesuihkutuloste paperille
Oulun taidemuseon kokoelma
teoskuva: Esko Männikkö

Esko Männikko (s. 1959) on itseoppinut valokuvaaja, joka myös vedostaa ja kehystää teoksensa itse. Hän työskentelee sarjallisesti ja on kuvannut mm. Kuolan niemimaan ympäristökatastrofia, syrjäseutujen ihmisiä, ruostuneita autoja ja eläimiä eläintarhoissa. Vuonna 1999 aloitetussa Organized Freedom -sarjassaan hän käsittelee paikantunnetta ja identiteettiä, sekä niiden rakentumista.

Oppimismateriaali

Taustaa ja tehtävät näyttelyyn tutustumisen rinnalle

Verkkonäyttely on selattava kokonaisuus, joka yhdistää kuvataidetta, liikkuvaa kuvaa ja runoutta. Oulun taidemuseon kokoelmateokset saavat rinnalleen kolme mukaan kutsuttua nuoremman sukupolven taiteilijaa, jotka kaikki liikkuvat työskentelyssään runouden, sanataiteen ja lyriikan maastoissa. Heidän teoksensa avaavat rohkeutta eri näkökulmista.

Onko rohkeus uskallusta?
Mitä uskaltamiseen tarvitaan?
Voisinko minä olla rohkea?

Näyttelyn kuvavirta ja runot kuljettavat tunnelmasta toiseen, halki rohkeuden erilaisten sävyjen. Hassan Maikalin, Elsa Töllin ja Minkki Nurmen teokset käsittelevät aihetta suhteessa omaan ääneen, sen löytymiseen ja uskallukseen käyttää sitä.

Näyttely on suunniteltu käytettäväksi puhelimella, tabletilla tai päätelaitteella.

Mahdollisia keskustelun aiheita näyttelyn rinnalle

Miten näyttelyn teokset liittyvät rohkeuteen? Tarkastelkaa teoksia ja keskustelkaa siitä, millaisia rohkeuteen liittyviä aiheita tai johtolankoja niistä löytyy.

Näyttelyn teoksista löytyy erilaisia tunnetiloja. Millaisia tunnetiloja rohkeuteen voi liittyä?

Katsokaa ja kuunnelkaa Hassan Maikalin ja Elsa Töllin runovideot. Millaisesta rohkeudesta nämä teokset kertovat?

Tehtäväi­deoita

Mielipidejana, 20 min.

Tilan vastakkaisiin seiniin kiinnitetään paperit, joista toisessa lukee “samaa mieltä”, ja toisessa ”eri mieltä”. Paperien väliin kuvitellaan jana, jonka keskellä oleva alue tarkoittaa ”en osaa sanoa”.  Harjoituksen voi vetää kuka tahansa ryhmästä. Hänen tehtävänään on lukea osallistujille seuraavat väitteet, joiden jälkeen he siirtyvät janalla lähemmäksi sitä paperia, joka vastaa heidän mielipidettään.

Jokaisen väittämän jälkeen voitte lyhyesti jakaa ajatuksia väittämien herättämistä mietteistä ja keskustella siitä, mikä vaikutti päätökseen janalle sijoittumisesta.

Väittämät:
Olen ollut joskus rohkea
Uskallan kertoa mielipiteeni kaveriporukassa
Rohkeus ja uhkarohkeus ovat sama asia
Omana itsenä oleminen vaatii uskallusta
Rohkeus näkyy päällepäin
Rohkeus on aina hyvä asia
Heikomman puolustaminen vaatii rohkeutta

Unelmoiminen, 5min

Unelmoiminen on haaveilua, itselle tärkeiden asioiden ja päämäärien ajattelemista. Unelmointiin tarvitset vain aikaa. Pysähdy hetkeksi kuuntelemaan itseäsi. Mitä tarvitset? Mistä unelmoit? Miten voisit toteuttaa unelmasi? Mitä toivot?

Tämän harjoituksen voi tehdä yksin, eikä sitä tarvitse jakaa.

Omakuva, 20–30 min

Vesiväripaperia, vesivärit ja vedenkestäviä kyniä tai liituja. Vaihtoehtoisesti puhelin, tietokone, tabletti, jolla käytetään verkkosovellusta, johon voit tutustua tästä linkistä.

Minkki Nurmen teosta ”Yhden sijaan monta (aukeama luonnoskirjasta)” (2021) voi ajatella ja lukea myös taiteilijan muotokuvana. Kokeile omakuvan tekemistä samaan tapaan. Poimi Minkki Nurmen teoksen tekstistä 10 itseäsi kuvaavaa sanaa. Lisää sanojen joukkoon vielä 20 omavalintaista sanaa, joiden ajattelet kuvaavan sinua.

Jos työskentelet käsin, voit kirjoittaa valitsemasi sanat A3-kokoiselle paperille vedenpitävällä kynällä (esim. permanenttitussi, lyijykynä tai vahaliitu). Kiinnitä huomiota sommitteluun ja siihen, miten tai mihin muotoon sanat asettelet, minkä kokoisilla kirjaimilla kirjoitat? Kirjoitatko tekstaten, kaunolla tai jollain muulla tavalla? Kirjoitettuasi sanat, ota esiin vesivärit. Maalaa omakuvallesi haluamasi tausta.

Jos työskentelet digitaalisesti, avaa verkkosovellus tästä linkistä. Kirjoita sovellukseen valitsemasi sanat Nurmen teoksesta, sekä omat 20 sanaasi.  Valitse omakuvallesi sopiva fontti, tausta, tyyli ja muoto.

Katkelma Minkki Nurmen ”Yhden sijaan monta (aukeama luonnoskirjasta)” (2021) teoksen tekstiä: ”Annan itselleni luvan olla: tylsä, hauska, väsynyt/energinen, söpö, ruma, kuuma, kaunis, komea, onnekas, onnellinen & onneton, viisas, hölmö, hassu, outo, saman-/erilainen, oikeassa & väärässä & tietämättä, mielipiteellinen/-tön, vahva ja heikko, pehmeä/kova, romanttinen & rationaalinen, tunteellinen & vähemmän, rauhallinen/rauhaton, äänekäs tai hiljainen, (levollinen/levoton) Annan itselleni myös luvan olla olematta mitään näistä = määrittelemätön, nyt ja aina.”

Kirjoitusharjoitus, 20–30 min

Kynä ja paperia tai puhelin, tietokone, tabletti.

Valitse yksi tai useampi näyttelyn teoksista tekstisi lähtökohdaksi. Kirjoita mitä näet teosta katsoessasi, mitä koet sen välityksellä tai mitä haluaisit sanoa teokselle.

Jos kirjoittamisen aloittaminen tuntuu vaikealta, voit käyttää kirjoituksesi rakenteena malesialaista pantoumia, joka on nelisäkeinen runomuoto, jossa toistuvat säkeet vaihtavat paikkaa ja merkitystä runon aikana. Nelisäe koostuu neljästä säkeestä eli runorivistä (esim. A–D) ja siinä on usein neljä säkeistöä (1.–4.).

Tästä linkistä pääset lukemaan Evie Shockleyn kirjoittaman esimerkin pantoumista, nimeltä ”pantoum: landing 1976”

1. säkeistö:
A
B
C
D

2. säkeistö:
B
E
D
F

3. säkeistö:
E
G
F
H

4. säkeistö:
G
C
H
A