Eanangiella - Maan kieli

Inarinsaameksi
Koltansaameksi
Pohjoissaameksi

Saamelaisen kulttuurin kestävyys ja kauneus nousevat pääosaan Oulun taidemuseon kokonaan haltuunsa ottavassa, laajassa näyttelyssä. Kulttuuri, saamen kielet ja hengellisyys ovat yhä elossa 400 vuotta kestäneen kolonialismin jälkeen. Vahvat siteet kytkevät ihmiset omaan kulttuuriinsa ja, kun on kyse alkuperäiskansasta, myös maihinsa.

Eanangiella – Maan kieli -näyttely on osa Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Näyttelyn kuraattorit ovat Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost ja Áilu Valle, ja sen teemoja ovat esivanhemmat, muistojen polut, maailmojen välissä, maa, vihreä kolonialismi, hengellisyys ja elämän koristeet.

Näyttelyyn osallistuu yli  50 taiteilijaa ja duojária Saamenmaalta. Koettavissa on monimediaista nykytaidetta ja taidehistoriallisia teoksia, duodjia eli saamenkäsityötä eri sukupolvilta sekä äänimaisemia. Osana näyttelyä nähdään myös Sápmi Triennale -kiertonäyttelykokonaisuus, joka limittyy yhteen Eanangiellan ripustuksen kanssa.

Näyttelyn aikana saamelaisen kulttuurin rikkautta juhlistetaan runsaan oheisohjelman kautta. Luvassa on mm. musiikkia, työpajoja ja monikielisiä opastuksia. Näyttely sulkeutuu porrastetusti, yläkerta sulkeutuu 19.4. ja pohjakerros 3.5.2026.

Näyttelyssä nähdään myös teoksia ja esineitä seuraavista kokoelmista: Saamelaismuseo Siida, Museo-Galleria Andreas Alariesto, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte ja RiddoDuottarMuseat – Sámi Dáiddamagasiidna (Norja).

Eanangiella – Maan kieli -näyttelyn päätoteuttaja on Oulun kulttuurisäätiö yhteistyössä Oulun taidemuseon kanssa. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Giellagas-instituutti (Oulun yliopisto) ja Oulu Sámit ry. Näyttelyn toteuttamista ovat tukeneet SKR – Suomen kulttuurirahasto ja Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti FINNO.

Näyttely on osa Risku-kokonaisuutta, josta voit lukea lisää Oulu2026:n verkkosivuilta.

Inarinsaameksi

Eennâm kielâ

Sämmilii taiđuu já kietâtyeje stuorrâčáitáldâh uápásmit sämikulttuur kirjáávuotân, siđhesvuotân já killeelvuotân.

Sämmilii kulttuur killeelvuotâ já muččâdvuotâ pajaneh válduroolin Oulu taaiđâmuseo ollásávt väldideijee, vijđes čáitálduvâst. Kulttuur, sämikielah já vuoiŋâlâšvuotâ láá ain elimin 400 ihheed pištám kolonialism maŋa. Noonâ čonâstuvah labdeh ulmuid jieijâs kulttuurân, já ko lii koččâmuš algâaalmugist, meiddei enâmijdis.

Eennâm kielâ -čáitáldâh lii Oulu Euroop kulttuuruáivikaavpugive ohjelm uási. Čáitálduv kuraattoreh láá Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost já Áilu Valle, já ton teemah láá maddâreh, muštoi pálgáh, maailmij kooskâst, eennâm, ruánáá kolonialism, vuoiŋâlâšvuotâ já eellim heervah.

Čáitáldâhân uásálisteh paijeel 50 taidârid já kietâtyejičeppid Sämienâmist. Feerimnáál láá maaŋgâmedialâš tááláštaaiđâ já taaiđâhistorjáliih tyejeh, säämi kietâtyeji sierâ suhâpuolvâin sehe jienâpirrâseh. Čáitálduv uássin uáinoo meiddei Sápmi Triennale -jotteečáitáldâhubâlâšvuotâ, mii lahtoo oohtân Eennâm kielâ heŋgiimijn.

Čáitálduv ääigi sämmilii kulttuur riggodâh ávuduvvoo valjaas paldâlâsohjelm peht. Puátimin lii ei. muusik, pargopáájáh já maaŋgâkielâliih uápistmeh. Čáitáldâh steŋgejuvvoo mudoi mield, pajekerdi steŋgejuvvoo 19.4. já ponnekerdi 3.5.2026.

Čáitálduvâst uáinojeh meiddei tyejeh já tävireh čuávuváin čuágálduvâin: Säämimuseo Siida, Museo-Galleria Andreas Alariesto, Ruotâ tuodâr- já sämimuseo Ájtte já RiddoDuottarMuseat – Sámi Dáiddamagasiidna (Taažâ).

Eennâm kielâ -čáitálduv válduolášuttee lii Oulu kulttuursiäđus ohtsâšpargoost Oulu taaiđâmuseoin. Čáitálduv ohtsâšpargokyeimih láá Giellagas-instituut (Oulu ollâopâttâh) já Oulu Sámit rs. Čáitálduv olášuttem láá tuárjum SKR – Suomâ kulttuurruttârááju já Syemmilâš-taažâ kulttuurinstituut FINNO.

Koltansaameksi

Jânnamǩiõll

Jõnn sääʹm čeäppõõzz da ǩiõtt-tuâj čuäjtõs tobdstâtt sääʹmkulttuur ǩeârjjaivuõʹtte, sitkkâdvuõʹtte da ǩeâllʼjemvuõʹtte.

Sääʹmkulttuur ǩeâllʼjemvuõtt da tõn mooččâsvuõtt pâjjne väʹlddvuässa Oulu čeäppõsmuseo obbnes huõđđu vaʹlddi, veiddsõs čuäjtõõzzâst. Kulttuur, sääʹmǩiõl da jiõglvažvuõtt lie õinn jieʹllmen 400 eeʹǩǩed pešttam kolonialiism mâŋŋa. Raʹvves čõnstõõǥǥ čâʹnne oummuid jiijjâz kulttuuʹre da, ko lij kõõččmõš alggmeerast, jânnmid še.

Jânnamǩiõll -čuäjtõs lij vueʹssen Oulu Euroopp kulttuurvueiʹvvgååradeeʹjj prograammâst. Čuäjtõõzz kuraattoor lie Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost da Áilu Valle, da tõn teeʹm lie maaddârpuärraz, mooštai pälggaz, maaiʹlmi kõõskâst, jânnam, ruânn kolonialismm, jiõglvažvuõtt di jieʹllem hieʹrv.

Čuäjtõʹsse vuässâʹtte pâʹjjel 50 čeäppõsneeʹǩǩ da ǩiõtt-tuâjjla pirr Sääʹmjânnam. Ǩiõččlâʹsttemnalla lie määŋgmediallaš ânnʼjõžčeäppõs da čeäppõshistoriallaš tuejjõõzz, ǩiõtt-tuâj jeeʹres puõlvvõõǥǥin di jiõnnkueʹstelm. Čuäjtõõzz vueʹssen vueiʹnet še Sápmi Triennale -jårrõsčuäjtõsobbvuõđ, kååʹtt õhttââvv Jânnamǩiõl ouʹdde piijjmõõžžin.

Čuäjtõõzz ääiʹj sääʹmkulttuur reeʹǧǧesvuõđ prääzkjet veiddsõs palddlõsprograamm pääiʹǩ. Vueʹrddmest lie jm. musikk, tuâjjpääʹj da määŋgǩiõllsa vuäʹpstummuž. Čuäjtõs mâânn ǩidd laauʹǩi mieʹldd, pâʹjjǩeʹrdd mâânn ǩidd 19.4. da vuâđđǩeʹrdd 3.5.2026.

Čuäjtõõzzâst vueiʹnet še tuejjõõzzid da täʹvvrid täin norldõõǥǥin: Sääʹm-museo Siida, Museo-Galleria Andreas Alariesto, Ruõcc tuõddâr- da sääʹm-museo Ájtte di RiddoDuottarMuseat – Sámi Dáiddamagasiidna (Taarr).

Jânnamǩiõll -čuäjtõõzz väʹlddčõõđteei lij Oulu kulttuurfondd õhttsažtuâjast Oulu čeäppõsmuseoin. Čuäjtõõzz õhttsažtuâjjkueiʹm lie Giellagas-institutt (Oulu universiteʹtt) da Oulu Sámit rõ. Čuäjtõõzz čõõđ viikkmõõžž lie tuärjjääm SKR – Lääʹddjânnam Kulttuurfondd da Lääʹdd-taar kulttuurinstitutt FINNO.

Sápmi Triennale -jårrõsčuäjtõõzz lie čõõđ viikkâm õhttsažtuâjast Oulu čeäppõsmuseo da Oulu kulttuurfondd, Ruäʹvnjaarǥ čeäppõsmuseo, sääʹm ânnʼjõžčeäppõõzz kõõskõs Sámi Dáiddaguovddáš SDG (Kárášjohka), Nordlandsmuseet da Bodø2024 (Bodø) di Konstmuseet i Norr (Kiiruna). Triennaal ääʹveeš vuõss vuâra Taar Bodøst påʹrǧǧmannust 2024, mõõn mâŋŋa tõt lij leämmaž vueiʹnnemnalla Kárášjohka-siidâst da Ruäʹvnjaarǥ čeäppõsmuseost. Oulust čuäjtõs mâânn Kiirunaaʹje ǩeässa 2026.

Pohjoissaameksi

Eanangiella

Sápmelaš dáidaga ja duoji stuorračájáhus oahpásmahttá sámekultuvrra girjáivuhtii, sitkatvuhtii ja gillilvuhtii.

Sápmelaš kultuvrra gillilvuohta ja čábbodat badjánit váldorollii Oulu dáiddamusea ollásit háldosis váldi viiddes čájáhusas. Kultuvra, sámegielat ja vuoiŋŋalašvuohta leat ain eallimin 400 jagi bistán kolonialismma maŋŋá. Nana čanastagat laktet olbmuid iežaset kultuvrii, ja go lea gažaldat eamiálbmogis, maid eatnamiide.

Eanangiella -čájáhus lea Oulu Eurohpá kulturoaivegávpotjagi prográmma oassi. Čájáhusa kuráhtorat Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost ja Áilu Valle, ja dan temát leat máttut, muittuid bálgát, ilmmiid gaskkas, eatnamat, ruoná koloniálisma, vuoiŋŋalašvuohta ja eallima čiŋat.

Čájáhussii oassálastet badjel 50 dáiddára ja duodjára Sámis. Vásihan láhkái leat máŋggamediat dálášdáidda ja dáiddahistorjjálaš duojit, giehtaduojit sierra sohkabuolvvain sihke jietnabirrasat. Čájáhusa oassin oidno maiddái Sápmi Triennale -johttičájáhusoppalašvuohta, mii laktása oktii Eanangiella heŋgemiin.

Čájáhusa áigge sápmelaš kultuvrra riggodat ávvuduvvo valljás siidoprográmma bokte. Boahtimin leat ee. musihkka, bargobáját ja máŋggagielat oahpisteamit. Čájáhus steŋgejuvvo muttuid mielde, badjegeardi steŋgejuvvo 19.4. ja bodnegeardi 3.5.2026.

Čájáhusas oaidnit maiddái duojit ja dávvirat čuovvovaš čoakkáldagain: Sámemusea Siida, Museo-Galleria Andreas Alariesto, Ruoŧa duottar- ja sámemusea Ájtte ja RiddoDuottarMuseat – Sámi Dáiddamagasiidna (Norga).

Eanangiella -čájáhusa váldoollašuhtti lea Oulu kulturfoanda ovttasbarggus Oulu dáiddamuseain. Čájáhusa ovttasbargoguoimmit leat Giellagas-instituhtta (Oulu universitehta) ja Oulu Sámit rs. Čájáhusa ollašuhttima leat dorjon SKR – Suoma kulturruhtarádju ja Suopmelaš-norgalaš kulturinstituhtta FINNO.