Raumalta kotoisin oleva Jaakko Niemelä on toiminut kuvataiteilijana 1980-luvulta lähtien. Hän työskentelee synnyinseudullaan sekä Helsingissä monivälineisesti mm. grafiikan sekä tila-, valo- ja videoteosten parissa.
Niemelä on opiskellut kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulussa ja valon arkkitehtuuria Aalto Yliopistossa. Valtionpalkinnolla vuonna 2005 palkittu taiteilija on toteuttanut myös lukuisia julkisia teoksia, joista yksi – Counting numbers (2004) – sijaitsee Oulussa Talvikankaan koululla.
Taiteilijauransa alussa Jaakko Niemelä keskittyi piirtämiseen ja taidegrafiikan tekemiseen. Kaksi vuotta Kankaanpään taidekoulusta valmistumisensa jälkeen, vuonna 1987, hänellä oli soolonäyttely Strindbergin galleriassa Helsingissä. Siellä hänellä oli esillä taidegrafiikkaa ja ensimmäinen tilallinen teos, jossa taiteilija tapetoi galleriahuoneen seinät pääkallotapetilla. Taidekriitikko Timo Valjakka kehui tilallista installaatiota lehtikritiikissään, antaen sysäyksen nuorelle taiteilijalle liikkua kohti tilallisempaa ilmaisua.
Nykyään Niemelän työskentely on aina tilalähtöistä. Taiteilija nimeää tärkeimmiksi työvälineikseen valon ja mittakaavan. Hänen viimeaikaisten teostensa keskeisiä elementtejä ovat olleet näyttelytiloihin toteutetut suurikokoiset rakenteet, kuten madalletut tai romahdutetut katot, joiden ansiosta tilallinen kokemus muuttuu fyysiseksi ja usein suoraan tunteisiin vaikuttavaksi.
Teokset rakentuvat Rauman laivatelakalla, missä Niemelän työhuone sijaitsee. Telakka toimii inspiroivana ympäristönä; siellä taiteilija on jo vuosien ajan saanut seurata suurten laivalohkojen rakentamista ja liikuttelua.
Nostalgia on matka isän jalanjäljissä
Niemelän taiteellinen työskentely on keskittynyt vuodesta 2012 lähtien Nostalgia-nimiseen projektiin, joka käsittelee merenkulkua, laivoja ja henkilökohtaisia muistoja merikapteeni-isään liittyen. Teoksissaan Niemelä käyttää laivaa vertauskuvana ja kuvallisena viitekehyksenä, jonka avulla hän tuo tunnepitoisia sisältöjä näkyväksi.
Nostalgia-projektin aikana taiteilija on matkustanut isänsä jalanjäljissä valtamerilaivoilla ja tutustunut tämän vierailemiin paikkoihin. Matkat hän on dokumentoinut piirtämällä, kirjoittamalla sekä valo- ja videokuvaamalla. Hän on isänsä tavoin esimerkiksi kiertänyt Kap Hornin, ollut Huippuvuorilla, ja päässyt kulkemaan isänsä laivassa Moshulussa, joka sijaitsee nykyään USA:ssa ravintolalaivana. Lisäksi Niemelä on ylittänyt Atlantin kokeakseen valtameren myrskyn – onnistuen siinä.
Laiva on taiteilijalle yhtä kuin turva, ja hän liikkuu merellä yhä. Pienillä paateilla, kuten Raumalla sanotaan.
